Puhdistamolle johdettu jätevesi nostetaan tulopumppauksella puhdistusprosessin alkuun.

Karkeavälppäyksessä jätevedestä poistetaan suurimmat roskat, jotka jäävät 15 millimetrin tankovälillä varustettuun välppään. Ennen karkeaa välppäystä jäteveteen syötetään ferrosulfaattia, jota käytetään kemialliseen fosforinpoistoon.

Seuraava käsittelyvaihe on hiekanerotus. Se muodostuu kahdesta altaasta, joiden pohjaan jätevedessä oleva hiekka ja sora laskeutetaan. Hiekkainen vesi pumpataan altaan pohjalta hiekkapesureille. Pesty hiekka kuljetetaan jätteenkäsittelykeskukseen.

Hiekanerotuksen jälkeen on vuorossa hienovälppäys, jossa jätevedestä poistetaan vielä hieman pienempiä roskia, kuten esimerkiksi ruuantähteitä 6 millimetrin reikäkoon reikälevyvälppien avulla.

Sekä karkea- että hienovälpiltä erotettu välpejäte ohjataan välpepesurille, jossa siitä pestään pois orgaaninen aines. Pesty välpejäte toimitetaan jätteenkäsittelyyn.

Esikäsitelty jätevesi johdetaan esiselkeytysaltaisiin. Altaita on kolme ja niiden yhteistilavuus on 5800 m3. Esiselkeytyksessä saostunut fosfori sekä osa kiintoaineksesta laskeutuu altaan pohjalle, josta se pyörivän pohjalaahan avulla aurataan altaan keskellä olevaan lietesyvennykseen. Lietesyvennyksestä muodostunut sekaliete pumpataan lietteen sakeutukseen. Esiselkeytyksen läpikäynyt jätevesi johdetaan biologiseen prosessiin eli ilmastusaltaille.

Esiselkeytyksen jälkeen jätevesi pumpataan ilmastusaltaisiin. Ilmastusaltailla on neljä käsittelylinjaa, joiden yhteistilavuus on 29 000 m3. Ilmastusaltaisiin puhalletaan ilmaa turbokompressoreilla. Ilma syötetään jäteveteen altaiden pohjalla olevien hienokuplailmastimien avulla.

Ilman myötä altaissa olevaan jäteveteen liukenee happea, jonka tarkoituksena on kasvattaa jätevedessä olevista mikrobeista ja pieneliöistä aktiiviliete, joka käyttää ravintonaan jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Myös ammoniumtypen hapetus nitraattimuotoon eli nitrifikaatio tapahtuu ilmastuksessa. Syödessään liuennutta orgaanista ainesta mikrobit muuttavat sen solumassaksi eli kiinteään muotoon. Tällöin se on mahdollista laskeuttaa jälkiselkeytysaltaan pohjalle puhdistusprosessin seuraavassa vaiheessa.

Ennen ilmastusta esiselkeytettyyn jäteveteen lisätään kalsiittia eli kalsiumkarbonaattia tai soodaa eli natriumkarbonaattia veden alkaliteetin eli puskurikyvyn sekä pH:n nostamiseksi.

Jälkiselkeytys koostuu neljästä pyöreästä jälkiselkeytysaltaasta. Altaiden yhteistilavuus on 20 000 m3. Jälkiselkeytyksessä aktiiviliete laskeutetaan altaan pohjalle, josta se suurimmaksi osaksi palautetaan takaisin ilmastusaltaille. Pieni osa aktiivilietteestä poistetaan lietteenkäsittelyyn. Jälkiselkeytysaltaan pinnalta ylivuotoreunan yli reunakouruun virtaava käsitelty jätevesi johdetaan tertiäärikäsittelyyn. Jälkiselkeytyksessä lietteen laskeutumista ja fosforin saostumista edistetään syöttämällä prosessiin polyalumiinikloridia, polymeeriä sekä ferrosulfaattia.

Tertiäärikäsittelyssä jälkiselkeytettyyn jäteveteen syötetään polyalumiinikloridia ja polymeeria jäännöskiintoaineen ja -fosforin saostamiseksi. Näiden kemikaalien ja hämmennyksen avulla jätevedessä vielä olevista epäpuhtauksista saadaan muodostettua isompia flokkeja. Flokit erotetaan käsitellystä vedestä kiekkosuodattimilla, joihin jäävät kaikki yli 10 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kiekkosuodatusyksiköitä on kuusi kappaletta ja niissä kussakin on suodatinpinta-alaa yli 200 m2

Viimeisenä käsittelyvaiheena on vielä UV-hygienisointi, jossa käsitellystä jätevedestä tuhotaan taudinaiheuttajia.  UV-käsittely on käytössä avovesikaudella 1.4.-30.11. UV-käsittelyn jälkeen käsitelty vesi johdetaan purkutunnelia ja purkuputkea pitkin Päijänteeseen.